Nomad - Kiertolaisen elämää

Chiang Maihin asetuin ihan kohtuullisen mukavasti. Sain siis tuttavani asunnon käyttööni. Vieläpä ilmaiseksi. Asunto on uudessa kerrostalokompleksissa, joka oli vielä pienesti rakennustyömaan alla. Asuntoja ei vielä ollut virallisesti vuokrattavissa, mutta täysin valmis tämä käyttöön saamani asunto jo oli. Asunto oli vähän parempaa laatua, jossa kuukausivuokra tulisi olemaan 60.000 Thaimaan bahtia/kk (n. 1600 euroa). Talon yläkerrasta löytyy mm. uima-allas.  Maisemakuva kattoterassilta/uima-altaalta.  Paikalliseen hintatasoon verrattuna tuo 60.000 on hyvin kallis vuokra. Thaimaalainen sairaanhoitaja tienaa kuukaudessa valtiolla n. 24.000 bahtia. Lääkärinkin palkka valtiolla voi olla vain 70.000 bahtia kuukaudessa. Paikallisia asukkaita asunnoissa ei tultaisi näkemään. Ne on suunnattu varakkaimmille turisteille.  Eri hintatason asuntoja on saatavilla Chiang Maissa runsaasti. Itse vuokrasin halvan asunnon n. 12 vuotta sitten 1800 bahtilla/kk. Päälle tulivat vesimaksu ja sähkö, n. 400 bah

Syyskuussa 2023 matkustin junalla Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Junalipusta maksoin 10 euroa. Aiemmin olin ostanut lentolipun, siis yhden suunnan, Istanbulin kautta Bangkokiin. Tuosta lipusta maksoin 324 euroa. Paluulippua katseltaisiin sitten myöhemmin. Eihän sitä paluupäivämäärää voi etukäteen tietää. Koska ei ole ennustaja.  Näin olen aina matkustanut. Lähes joka kerta olen lähtenyt sillä asenteella, että en palaa koskaan takaisin. Toistaiseksi aina olen palannut. Jossakin kohtaa. Muutoinki olen suhtautunut elämääni usein samalla asenteella. Esimerkiksi uutta talvitakkia ostaessa totean aina, että tämä on viimeinen talvitakki, jonka ostan. Ja sehän voi hyvin olla. Viimeinen.  Istanbulissa oli muutaman tunnin vaihto, josta jatkoimme sujuvasti Bangkokiin. Bangkokin lentokentällä odottelin muutaman tunnin Airasian jatkolentoa Chiang Maihin. Lennosta maksoin 30 euroa. Noilla kahdella ensimmäisellä lennolla oli muutama suomalainenkin. Kaikki sopivasti tai tarkoituksella laitettu istuma

"I'm not upset that you lied to me, I'm upset that from now on I can't believe you." -Friedrich Nietzsche-. Vapaa suomennos voisi kuulua näin: "En ole järkyttynyt siitä, että minulle valehdeltiin. Olen järkyttynyt siitä, että tästä eteenpäin en voi enää luottaa sinuun."  Edellä mainittu kiteyttää omia tuntemuksia viime vuodesta ja oikeastaan kokonaisuudessaan siitä, mitä on tapahtunut viimeisen 3-4 vuoden aikana. Ja kyllä olen sitä mieltä, että meille on valehdeltu. Vähintäänkin asioita on jätetty kertomatta, joita ehdottomasti olisi pitänyt kertoa. Se on mielestäni valehtelemisesta. Koko tuon vuoden 2022 minua ahdistivat ja häiritsivät sen vuoden tapahtumat.  Potilastyöhön palattuani keväällä 2022 koko loppuvuosi oli työntäyteinen. Kolleegani, joka oli maaliskuussa irtisanoutunut jätti yksikköön "vapaan" paikan, jota ei koskaan täytetty. Hyvinvointialueelle siirtyminenkin oli lähestymässä ja sen verukkeella sote-alan henkilöstölle kerrottiin v

28.12.2021 eduskunta hyväksyi esityksen tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta. Laki tulisi voimaan 1.1.2022 ja olisi määräaikaisena voimassa 31.12.2022 saakka. Tuo laki käytännössä mahdollisti sote-alan "pakkorokotukset", jona se on mediassakin usein esitetty. Lain säätäjä tosin korosti rokotusten ottamisen vapaaehtoisuutta. Kerrataampa auki tätä vapaaehtoisuutta hieman tarkemmin. 1.1.2022 alkaen sote-alan työntekijän oli siis osoitettava työnantajalleen todistus rokottautumisesta tai enintään 6 kk aikaisemmin sairastetusta koronasta. Todistus tuli esittää kirjallisena esihenkilölle. Käytännössä tuossa lain toteutuksessa sovellettiin kuukauden siirtymäaikaa ja sitä ryhdyttäisiin toteuttamaan 1.2.2022 alkaen. Lain mukaan, jos työntekijällä ei ollut esittää todistusta, työnantajan tulisi ensisijaisesti tarjota työntekijälle muuta soveltuvaa työtä. Jos muuta soveltuvaa työtä ei ollut tarjota, työnantajan palkanmaksuvelvollisuus keskeytyisi. Monessa tapauksessa tuota kor

Tätä kirjoittaessa olen 42-vuotias. Olen matkustellut ja asustellut Suomessa ja maailmalla on/off-tyyppisesti viimeisen n. 17 vuoden ajan. Tällä hetkellä olen Thaimaassa. Thaimaan lisäksi olen asunut muun muassa Australiassa, Indonesiassa ja tietysti Suomessa. Olen matkustellut useissa eri maissa, mm. Intia, Laos, Kambotza, Vietnam, Malesia, Singapore ja Uusi-Seelanti. Lisäksi olen matkustellut Euroopassa.  Luonteeltani olen ollut hyvin liikkuvaa sorttia. Viimeksi olen tainnut yhdellä paikkakunnalla yhtäjaksoisesti yli kahden vuoden ajan asua 15-vuotiaana. Siitä on kohta 30 vuotta aikaa.  Kyllästyn helposti. Tylsistyn. Samat maisemat toimivat hetken ja usein huomaan, että jo 6 kk:n kohdalla kaipaan vaihtelua ja jännitystä elämään. Jännitystä on reissuilla riittänyt. Ja haasteita. Olen aina ollut hieman extreme-hakuinen luonteeltani. Olen harrastanut muun muassa laskuvarjohyppyä, thainyrkkeilyä (mm. Thaimaassa), useita eri kamppailulajeja ja surffausta.  Laosissa olen laskenut traktorin