Bangkokin kautta Chiang Maihin

Syyskuussa 2023 matkustin junalla Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Junalipusta maksoin 10 euroa. Aiemmin olin ostanut lentolipun, siis yhden suunnan, Istanbulin kautta Bangkokiin. Tuosta lipusta maksoin 324 euroa. Paluulippua katseltaisiin sitten myöhemmin. Eihän sitä paluupäivämäärää voi etukäteen tietää. Koska ei ole ennustaja. 

Näin olen aina matkustanut. Lähes joka kerta olen lähtenyt sillä asenteella, että en palaa koskaan takaisin. Toistaiseksi aina olen palannut. Jossakin kohtaa. Muutoinki olen suhtautunut elämääni usein samalla asenteella. Esimerkiksi uutta talvitakkia ostaessa totean aina, että tämä on viimeinen talvitakki, jonka ostan. Ja sehän voi hyvin olla. Viimeinen. 

Istanbulissa oli muutaman tunnin vaihto, josta jatkoimme sujuvasti Bangkokiin. Bangkokin lentokentällä odottelin muutaman tunnin Airasian jatkolentoa Chiang Maihin. Lennosta maksoin 30 euroa. Noilla kahdella ensimmäisellä lennolla oli muutama suomalainenkin. Kaikki sopivasti tai tarkoituksella laitettu istumaan samalle penkkiriville. 

Yhden kanssa matkan aikana juttelinkin. Hän kertoi olevansa kuukauden matkalla ja olevansa huolissaan matkatavaroistaan, että saapuisivatko ajoissa lentokentälle. Olihan hän pakannut laukkuihinsa ruisleipää ja meetvurstia. Ei kuitenkaan venäläistä meetvurstia. Tietenkään. Hän oli huolissaan eväidensä mahdollisesta pilaantumisesta. Itse mietin, että olisiko sitä mahdollista selvitä kuukauden reissu ilman ruisleipää ja meetvurstia. Ilmeisesti ei ole mahdollista. 

Yhden suunnan matkakustannukset (juna+lennot) asuntoni ovelta Chiang Maihin asti olivat maksaneet yhteensä 364 euroa. Miten tuollaisella yhden suunnan lentolipulla voi sitten matkustaa maahan, jossa viisumisäännöt ja määräykset vaativat todistamaan paluu- tai jatkolippua pois maasta? Avataanpa tätä aihetta hieman.

Tuota vaadittua jatkolentoa kyselevät silloin tällöin lentoyhtiöt check-inin yhteydessä. Siis tässä tapauksessa Suomessa Helsinki-Vantaalla ennen koneeseen nousua. Jos jatkolentoa ei ole esittää, voi lentoyhtiö evätä pääsyn koneeseen. Usein tätä jatkolentoa ei tiedustella. Nytkään ei sitä minulta tiedusteltu. 

Kaakkois-Aasian sisäisillä lennoilla, esim. Malesiasta Filippiineille, lentoyhtiöt ovat selvästi aiempaa enemmän aktivoituneet kysymää tuota jatkolentoa. Onko jotaki koronan jälkeistä uutta "maailmanjärjestystä" tämäkin? 

Itse olin kuitenkin asiaan varautunut ja hankkinut etukäteen jatkolennon Malesiaan Kuala Lumpuriin ennen Thaimaan viisumin umpeutumisaikaa. Lipun hinta n. 50 euroa. Aikeissa oli joka tapauksessa Thaimaan viisumin umpeuduttua mennä käymään Malesian kautta Filippiineillä. 

Jatkolennon tiedän monen esittäneen myös ns. tekaistulla jatkolentolipulla, joita saa netistä hankittua n. 14 eurolla. Tämä onnistuu myös muulla tavalla "keplottelemalla". "Keplotteluja" avaan myöhemmin omassa jutussa, jossa ajattelin käsitellä erilaisia koistisia ja keplottelumenetelmiä, joita olen vuosien varrella oppinut ja joita hieman väkisinki joutuu aika ajoin harjoittamaan säästääkseen rahaa. 

Thaimaahan suomalaiset, kuten muutkin EU-passin haltijat, saavat 30 vrk oleskeluaikaa suoraan lentokentältä, ns. visa on arrival. Tuo viisumi on ilmainen ja se on tämän hetkisten viisumisääntöjen puolesta mahdollista jatkaa ylimääräiset 30 vrk. Tämä jatkaminen, extension, täytyy tehdä paikallisessa maahanmuuttovirastossa, immigration office. Yhteensä on siis mahdollista saada 60 vrk maassaoleskeluaikaa. Tämän jälkeen on poistuttava maasta.

Kuva 30 vrk maassaoloon oikeuttavasta leimasta passissa. Vasemmalla ylhäällä saapumispäivä punaisella ja alapuolella sinisellä viimeinen voimassaolopäivä (20 Sep-19 Oct=30 vrk). 

Edellä mainittu siis siinä tapauksessa, että viisumia ei etukäteen ole hankittu suurlähetystöstä. Suomalainen voi hakea turistiviisumia nykyisin netissä. Tosin nuo viisumisäännökset ovat muutaman viime vuoden aikana muuttuneet ja nykyisin vaaditaan aikaisempaa enemmän dokumentteja sellaisen myöntämiseksi. Moni muukin asia tuntuu menneen hankalampaan suuntaan. Viisumeista asiaa myöhemmin erillisessä jutussa. 

Joka tapauksessa tuon 30 vrk+30 vrk oleskeluluvan umpeuduttua takaisin Suomeen ei tietenkään tarvitse palata tai olla jatkolentoa. Riittää, että käy esimerkiksi Kambodzassa, Laosissa tai vaikka Vietnamissa. Ns. visa-run (viisumin uusimismatka) matkoista teen myös myöhemmin erillisen jutun. Helmikuussa suunnitelmana on käydä Kambodzan rajalla uusi Thaimaan viisumi/30 vrk hakemassa. Siitä juttua siis myöhemmin. 

Viisumireissuista tuli mieleeni, että tiedänpä varmuudella yhden suomalaisen tapauksen, jossa kyseinen herrasmies oli siinä luulossa, että Thaimaan viisumin umpeuduttua täytyy poistua maasta takaisin omaan kotimaahan. Niimpä tässä uskossa mies oli ostanut lennot takaisin Helsinkiin ja lentänyt seuraavana päivänä takaisin Bangkokiin.

Hieman tyyriimpi visa-run sanoisin. Omasta tyhmyydestä kärsii pankkitili. Ja tässä tapauksessa myös perse. Koska onhan Finnairin suora lento Helsinkiin reilun 12 tunnin mittainen ja istumista kertyy yhteensä yli vuorokauden verran. Jokainen tyylillään. Parhaiten sitä kai oppii kantapään kautta. Veikkaanpa, että tuo kaveri ei ole ainoa laatuaan. 

Takaisin matkaani ja Chiang Maihin, jonne saavuin illalla. Tuttavani oli minua vastassa lentokentällä. Menimme lentokentältä ensimmäiseksi paikalliseen Thai bbq-paikkaan, jossa söimme puolelle öin saakka. Tämän jälkeen menimme majapaikkaani, joka oli siis tämän vanhan tuttavani vuokra-asunto. 

Tuntui huojentavalta olla perillä. Muutoinkin tuntui, että oli hieman helpompaa hengittää. Chiang Mai tuntui tutulta. Tuntui, että mikään ei ollut muuttunut 12 vuodessa. Tosin muutoksista en tiennyt vielä tuossa vaiheessa. Monikin asia oli muuttunut ja sen saisin kokea tulevien viikkojen aikana.